Kantajalta putosivat silmälasit hautaan. Hän hätääntyi: lasit pitää saada heti takaisin, hän on avuton ilman niitä.
Vahtimestari hyppäsi hautaan ja haki silmälasit pois.

Kuulostaa helpolta, mutta oikeasti on hengenvaarallista. Etenkin näin keväällä, kun maa on ravalla ja sulamisvedet pehmentävät maan. Kyseisellä hautausmaalla ei edes käytetä tukilaitoja. Vahtimestari ei onneksi menettänyt muuta kuin kenkänsä. Pappi ja kanttori kiittelivät vahtimestaria reippaasta toiminnasta.

Minua tuollainen vastuuttomuus suututti. Kaksi metriä syvä tukematon kaivanto kevätpehmeässä maassa. Mitä, jos hauta olisi sortunut, kun vahtimestari oli siellä? Miksi yllytetään työkavereiden taholta vaarantamaan henki? Tuli määriteltyä hautausmaatyöntekijän hengen hinta: vähemmän kuin silmälasit.

(Vaikka toisaalta, ei tässä ole mitään uutta: http://memento.vuodatus.net/blog/2557281/ihan-oikeasti-vaarallista-tyota/ )

Tehdäänkö kirkollisia toimituksia (esim. kaste, vihkiminen ja hautaansiunaaminen) pitkäperjantaina ja lankalauantaina, kun Jeesus on haudassa? Suntio kuuli, että ei tehdä.
Suntion seurakunnassa niitä kuitenkin tehdään. Suntion kysyessä asiaa hän sai vastauksen: "Onhan se teologisesti niin, mutta olemme kansankirkko, ja kansa haluaa kirkollisia toimituksia myös pitkäperjantaina ja lankalauantaina." Suntio ei ole teologi, eikä halua tulla epäillyksi pääsiäisvapaapäivien himoitsemisesta itselleen, joten hän nielaisi sanan "ohjelmapalvelutoimisto" ja päätti unohtaa koko asian.

Aamenesta Öylättiin, Hiljainen viikko:
"Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä sitä seuraavana hiljaisena lauantaina (ns. lankalauantai), jolloin liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri."
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Hiljainen_viikko

Kaikesta huolimatta:Hyvää pääsiäistä!

 Kuolematyössä on niin paljon toimijoita, että yhteistyötä pitää lisätä. Lisää tällaista!

Napsauta linkkiä:

Hautausjärjestelyt helpottuvat kirkon ja hautaustoimistojen yhteishankkeella

Hämeen ammatikorkeakoulun muotoilun opiskelijat Piela Auvinen ja Minna Luntta ovat tutkineet mahdollisuutta tehdä uurnia, joita ei tarvitse polttaa keraamisesti. Keraaminen poltto kuluttaa paljon energiaa ja on siis epäekologista. Keraamisen uurnan ei tarvitse kestää kuin täytön, kuljetuksen ja hautauksen ajan. Suositus on, että keraaminen uurna maatuisi 15 vuoden sisällä hautauksesta. Poltettu keramiikka ei maadu tuhansiin vuosiin. Polttamaton uurna maatuu kohtuullisen nopeasti.
 

Alla on linkki tutkimukseen. Opiskelijat kertovat seikkaperäisesti kokeiluistaan eri sidosaineilla, väreillä, koristeaineilla ja pintakäsittelyaineilla. Opiskelijoiden tarkoituksena on suunnitella tutkimustulosten perusteella oma uurnamallisto.


Maaksi jälleen

 

 

Keräsin tähän muutaman suositun hautajaismusiikkikappaleen. Virsiä ei tässä jutussa ole, niitä olen koonnut tänne.

Kaikkein suosituin hautajaisten alkumusiikkikappale on  Albinonin Adagio.  Sitä ei tietääkseni ole kukaan sanoittanut.

Muita suosittuja sanattomia alku- tai loppumusiikkikappaleita:

Bachin Air

Järnefeltin Berceuse (Kehtolaulu) (Lisäys: Berceuseen onkin tehty sanat. En ole itse kuullut sitä laulettuna.)

 

Seuraavissa sävelmissä on sanat. Ne sopivat siis sekä instrumentaaliesityksenä soitettavaksi alku- tai loppumusiikiksi, yksinlauluksi tai kuoron esittämäksi.

Suojelusenkeli (Maan korvessa)

Täällä Pohjantähden alla

Matkamiehen virsi

Kristallivirta

Oi muistatko vielä sen virren

Ota hänet vastaan

Veteraanin iltahuuto

Niin kaunis on maa

Pidä minusta kiinni

Oi Kaanaanmaa

Olen kuullut on kaupunki tuolla

Vanha virsi Taalainmaalta

 Heikki Klemetin Jerusalem

Mun kanteleeni kauniimmin

Oi katsohan lintua oksalla puun


Tässä eräs harvinainen, mutta kaunis laulu:
Pastorale (Tauno Pylkkänen-Aino Kallas)
 

Vaikene, vaivattu sieluni, ja valmistu

vastaanottamaan Herraa, Vapahtajaasi,

ole kuuntelevainen ja kuulas ja hiljaa aivan:

kun viheriä vilja vainioilla nukkuu,

Hän tulee unikukkasten kupuja pitkin,

tähkät eivät taivu hänen askeltensa alla,

heinä ei huoju, nuoku ei nukkuva palmu.

Hän on vaivattujen vapahtaja,

unettomille hän tuo unen.

Maan uumenissa hän aukaisee uudet vesisuonet.

Hän täyttää sielusi lähteet uhoavalla vedellä.

Kaste on langennut yli katajaisen laitumen,

sorsa on kaislikossa vaiti ja lampaatkin lepäävät,

yli katajaisen kankaan hiipii yö.

Luoja, anna luoduillesi armo ja rauha.

(Aino Kallas)

Kotimaa24-sivustolla on mielenkiintoinen artikkeli erään kotipalveluyrityksen tarjoamasta kaupallisesta pappipalvelusta. Palvelu on lopetettu asiasta nousseen kohun vuoksi. Linkki juttuun: http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/7419-kaupallisesta-pappipalvelusta-kohu--palvelu-ajettiin-alas

Samasta aiheesta Antti Kupiaisen blogissa: http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=21&id=28991

Hintaesimerkkejä pappipalvelun hinnastosta: Hautaansiunaaminen 140€ ilman muistotilaisuutta, muistotilaisuuden kanssa 160€. Sielunhoitoa 45 min/140€. Palveluhinnan lisäksi kilometrikorvaukset. Ja tietenkin ilta-, yö- ja hälytyslisät.

Kirkkojärjestyksen mukaan pappi ei saa periä maksua tekemästään kirkollisesta toimituksesta. Kotipalveluyrityksen toimitusjohtajan mukaan pappi olisi tehnyt työnsä ilmaiseksi ja yritys olisi laskuttanut asiakasta. Idea pappipalveluun on tullut henkilöiltä, jotka eivät ole saaneet seurakunnalta palvelua. Papin nimeä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Itselleni tuli tapauksesta mieleen nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä. On edullinen julkinen palvelu ja sen rinnalla kallis yksityinen palvelu. Julkisen palvelun velvoitteet ovat samat kautta maan, mutta käytännössä on suuria eroja siinä, miten eri paikkakunnilla saa palveluita. Itse olen vastikään käynyt läpi pahan kriisin, ja valitettavasti täytyy sanoa, että papeilta ei apua ja tukea ole herunut, päinvastoin olen kohdannut välinpitämättömyyttä, tylyyttä ja jopa saadun tiedon väärinkäyttöä. Yksityislääkärin asennetta ja ammattitaitoa pidetään parempana kuin julkisen sektorin lääkärin, vaikka molemmat ovat saman koulutuksen läpikäyneet; miten olisi seurakuntapappi vs. yksityinen pappi?

Kotipalveluyrityksen edustaja Tuomas Rytkönen kirjoittaa Antti Kupiaisen blogin kommenttiosioon: "Palvelulle on tullut tarve ulkopuolelta ihmisten omista kokemuksista. Ihmisiltä, joiden tarpeeseen seurakunta ei ole pystynyt vastaamaan. Ihmisiltä, jotka ovat jääneet kriisin hetkellä yksin. Ihmisiltä, joiden yhteydenottoon ei ole vastattu. Haluankin kysyä teiltä, että mikäli seurakunnan virkapapit eivät vastaa asiakkkaan avunpyyntöön, pitäisikö silloin tämän ihmisen jäädä ilman apua? Tässä pähkinä pohdittavaksi. Emme ole astumassa seurakunnan tai papiston varpaille, itse asiassa olemme saaneet asian tiimoilta positiivista palautetta. Palvelu ei ole keneltäkään pois.Vai onko? Asian lakitekniset seikat ovat selvityksessä."
 

 

 Isot hautajaiset. Paljon kyyneliä. Toimituksen jälkeen siistin kappelia. 

Märkiä valkoisia paperinenäliinoja. Lattialla. Tuolien raoissa. Virsikirjan välissä.

Eteisessä iso roskis näkyvällä paikalla.

(Huokaus)

http://www.youtube.com/watch?v=8gFYzErcweg

 

Hautatoimilakia ollaan muuttamassa. Kirkolliskokouksen esityksen mukaan tulevaisuudessa hautaustoimen kustannuksiin ei enää käytettäisi seurakuntalaisten maksamia kirkollisveroja, vaan kustannukset katettaisiin yhteisöveron tuotolla ja hautausasiakkailta perittävillä maksuilla.

Hautausmaksut nousevat monessa seurakunnassa jo ensi vuoden alusta tämän vuoksi. Ns. nollamaksuseurakuntien pitää ottaa hautausmaksut käyttöön, eli ilmaiseksi ei enää tulevaisuudessa hautapaikkaa ja hautaamiseen liittyviä palveluja saa.

Suora lainaus allaolevan linkin takaa:

"Lähtökohtana on, että hautaustoimi on kirkon yhteiskunnallinen tehtävä, jonka kustannukset  olisi tarkoitus kattaa valtion tuella (yhteisövero) ja hautaustoimen maksuilla.

Todellinen tilanne on kuitenkin, että kirkollisverovaroja joudutaan käyttämän  hautaustoimen kustannusten kattamiseksi mittavassa määrin.

Seurakuntatalouksien perimät hautaustoimen maksut kattavat vajaat 14 % hautaustoimen kustannuksista. Maksuissa on seurakuntien kesken suuria eroja. Osa seurakuntatalouksista ei peri maksuja lainkaan. Monet näistä viimeksi mainituista seurakuntatalouksista saavat samanaikaisesti tukea Kirkon keskusrahastosta. Jos seurakunna tperisivät keskimäärin sellaisia hautaustoimen maksuja, jotka on esimerkkinä esitetty Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 28/2005, kustannuksista katettaisiin yli 10 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan olisi kohtuullista, että kaikki seurakuntataloudet perisivät hautaustoimen maksuja ottaen huomioon hautaustoimesta aiheutuneet todelliset kustannukset. Päätösvalta maksujen suuruuden määrittelyssä jäisi kuitenkin seurakunnalle."

 

Ihan järkevää. Närää herättävän yhteisöveron voisi kuitenkin korvata valtion suoraan hautatoimelle kohdentamalla tuella. Ja jos seurakunnan verorahaa ei enää käytetä hautatoimen kuluihin, voitaisiin miettiä, mikä olisi se instanssi, joka päättäisi seurakuntien hautatoimen hankinnoista y.m. käyttötalousmenoista. Olisiko se edelleenkin kirkkoneuvosto/kirkkovaltuusto, vai joku valtion viranomainen? Hautausmaat ja niiden kiinteistöt ovat toki edelleenkin seurakunnan omistuksessa ja työntekijät työ- tai virkasuhteessa seurakuntaan.

Lakivaliokunnan mietintö 1/2011 kirkkohallituksen esityksestä 9/2010

Hautaustoimesta perittäviä maksuja koskevien  kirkkolain 17 luvun muuttaminen ja kirkkojärjestyksen 17 luvun 5 §:n 3 momentin kumoaminen

Asianro 2009-00352 

Talousvaliokunnan lausunto 1/2011 lakivaliokunnalle

Hautaustoimesta perittävät maksut

Kirkkohallituksen esitys 9/2010

Asianro 2009-00352

 

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/987DF93C5804285BC2257909002867CA/$FILE/P%E4%E4t%F6sp%F6yt%E4kirja-kev%E4t11.pdf sivut 373-383